Kattolistat I

Melkein seitsemän kuukautta on vierähtänyt blogimaailmaan paluun jälkeen ja nyt on vuorossa 100. postaus. Aiemmissa blogeissa postauksia on yhteensä 760 eli kohta (?) on ylitetään jo tuhannen postauksen haamuraja. Uskomatonta!

Kesällä huvilalle asennettiin lattialistoja ja nyt syksyllä oli kattolistojen vuoro. Ja kyllä vaan se oli vaikeaa hahmottaa, miten ne nurkat oikein pitää sahata. Eikä oikein kunnon ohjeitakaan, sellaisia ymmärrettäviä, löytynyt mistään. Niinpä sitten pätkittiin yksi lista pieniksi paloiksi ennen kuin se oikea tapa vihdoin löytyi.

Mutta ohjeista huolimatta aikaa tähän urakkaan on jo palanut useampi päivä ja vielä on muutama huone jäljellä, vaikka iltapimeälläkin on hämärä hommia painettu.

Kampauspöytä

Huvilalla on paljon huonekaluja, joita pitäisi maalata. Tämän kesän saldo oli yksi maalattu huonekalu, tosin sekin kaipaisi ehkä hieman parantelua. 

Anopin vanha kampauspöytä toimii tytön kirjoituspöytänä huvilalla. Tiikkiviiluisena se on palvellut tähän asti, mutta mies oli sen äidilleen vuosia sitten koristellut isoilla Mikki Hiiri ja Hessu -tarroilla. Tarrat olivat aikojen saatossa jättäneet jälkensä ovien pintaan, joten lopulta pöytä päätettiin maalata.

Indiskan ruusuvetimet oli pöytään vaihdettu jo aiemmin. Ne ovat samaa sarjaa seinällä olevien ruusukoukkujen kanssa. Kirjoituspöydän parina kimaltelee ihana Kartellin kirkas Stone-jakkara.

Ikkunassa roikkuvan koristeen on ommellut Minna Talosta maalla. Rasiat ovat taasen Lastenhuone.fi:stä.

Öinen terassi

Nyt kun illat ovat pimenneet ulkovaloista on aina vain enemmän ja enemmän iloa. Tänä vuonna huvilan terassille ja pihamaalle on hankittu useita Ikean aurinko- ja tuulivoimalla toimivia ulkovalaisimia. Eivät ne toki hurjan valovoimaisia ole, mutta ihania valopilkkuja ne pimeälle pihamaalle luovat. Ja mikä parasta, ne syttyvät ihan itsestään (pöytälamppua lukuunottamatta), ja kunhan aurinkokenno on sopivalla paikalla, ne valaisevat läpi yön.

Kesän viimeinen kimppu?

Vaikkei saaressa enää pahemmin luonnonkukkia kukikaan, niin lapset löysivät sentään mantereelta vielä muutaman kukan koristamaan olohuonettamme. Ja vihdoin löysin myös enkelikellokynttiläkätkönkin.

Riite

Voitin Rouva Jonesin arvonnassa liput Habitareen. Valitettavan pikaiseksi pyrähdykseni kuitenkin jäi. Kaikkein ihaninta Habitaressa oli Tulikiven valkoinen Riite-kiuas. Olen sitä jo aiemmin kuvissa ihaillut ja nyt ensi kertaa näin sen livenä. Se olisi täydellinen huvilan ulkosaunaan! Mies tosin haaveilee puukiukaasta...

Valkoisen taikaa

Valkoinen valtasi koko olohuoneen, jopa pinkki tuoli pitää yrittää piilottaa torkkupeiton alle, tosin torkkupeitto ei tunnu kovin kauaa paikallaan pysyvän ja piiloon pistetty pinkki torkkupeittokin pitää vähän väliä kääriä takaisin piiloon Fatboyn päältä.

Hurja määrä Pino-kynttilänjalkoja tuli ostettua Iittalan alesta. Ne saavat nyt pärjätä ilman kynttilöitä TV-tasolla. TV-tasolla yleensä majailevan orkidean tilalle tuli viherkasvi ihanassa valkoisessa ruukussa. Kuvissa näkyvät kauniisti myös TV-tason taakse asennetut valot, joita ilman ei nykyään enää osaa olla.

Kynttilöitä poltetaan anopin vanhoissa messinkisissä kynttiläjaloissa, jotka kesällä suhautettiin valkoisiksi.

Tähtitarjottimet eivät jotenkin enää istuneet tyyliin, joten niiden tilalle kaivettiin Alessin lautanen ja sen seuraksi löytyivät huvilan kätköistä joskus aikoja sitten alesta hankitut tähtikynttiläjalat, kierrätysmaljakko sekä Tigerin pikkumaljakko.

Sinivalkoista emalia

Kuten aiemmin on jo käynyt ilmi, meille on huvilalle kertynyt aikamoisen paljon emalia. Terassilla meillä asustaa sinivalkoista emalia.

Alunperin hempeän vaaleanpunainen pallokryssa on yllättäen muuttunut valkoiseksi.

Auringonkukka

Yksi huvilan kasvimaan auringonkukista pääsi Nalle Puhin seuraan terassille koristamaan minun lempipaikkaani. Siellä ne hymyilivät kilpaa auringon kanssa.

Ikkunasta kurkkivat kuitenkin tikkaat, joilla tuli viikonloppuna kiipeiltyä keinutuolissa keinumisen sijaan...

Uusi lamppu II

Uusi lamppumme näyttää kauniilta lattialla Hayn Hee-tuolin vieressä, mutta normaalisti se kuitenkin valaisee hämärää sohvan päätyä. Jospa taas saisi käsityöinspiraationkin päästä kiinni, ainakaan se ei enää ole valaistuksesta kiinni...

Kasvimaalla syyskuussa

Vasta nyt on tomaatti innostunut tekemään töitä. Pitää kai pian yrittää kantaa vihreät tomaatit sisälle punastumaan, ettei halla vie satoa.

Salaattiakin piisaa nyt, kun kutsumattomia vieraita ei ole viime aikoina kasvimaallamme vieraillut.

Luonnonkukkia ei pihalla enää kuki, joten on ihanaa, että vihdoin kasvimaalla edes kukkii.