Uusi fleecepeitto

Lankavarastoja tutkiessani kotosalla löysin yllättäen pari auringonkeltaista fleecepeittoa, jotka olen joskus aikoja sitten ostanut ommellakseni niistä lapsille Nalle Puh -asut. Mutta Nasu- ja Aasi Ihaa -asujen jälkeen kolmannen asun ompeleminen sitten vain jäi. Otin peitot mukaani huvilalle ajatuksena antaa ne lasten käyttöön Puumajalle. Mutta toinen ei koskaan ehtinytkään Puumajalle asti, vaan jäikin lämmittämään minua lempipaikalleni.

Virkattu kori

Innostuimme viime viikonloppuna lasten kanssa virkkaamaan jopa siinä määrin, että tyttö tilasi itselleen ikioman käsityökorin. Vaaleanpunaista kudetta jäi ylitse, kun virkkasin aiemmin maton takan edustalle, ja näin sai tyttö itselleen oman korin. Lempipaikalla, terassin keinutuolissa, sitä olikin mukava virkata. 

Toivottavasti virkkausinto jatkuu myös muilla perheenjäsenillä tänäkin viikonloppuna, sillä yhdessä virkkaaminen ja samalla kaikesta mahdollisesta jutteleminen on ihanaa!

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Vohvelikestit

Tuotiin saareen toinenkin vohvelirauta ja pidettiin vohvelikestit. Kreikasta muutama vuosi sitten alesta ostetut pilkulliset tarjoiluastiat kaivettiin vihdoin esille ja otettiin käyttöön.

Ihana kesä!

Koholamput

Varsin harvoin kesällä jaksan valvoa niin myöhään, että aurinkokennolamppuihin syttyy valo. Koko ajan ne tosin syttyvät aiemmin ja aiemmin...

Sireenipensaat eivät enää kuki. Nyt on vuorossa jasmiinipensas.

Ihanaa on lamppujen loiste pimenevässä illassa!

Aamupala ulkosalla

Vihdoin oli lämmin ja tyyni aamu, joten aamupalaa nautittiin terassilla. Ystävän vanhat tähtityynyt sopivat ihanasti Ikean tähtimukien pariksi. Ikean kerrosvadillekin löytyi käyttöä.

Uusi pöytä

Yhdistämällä valkoiseksi maalattu kaapelikela harmaaseen naapurin jätelavalle kantamaan lasilevyyn saadaan aikaiseksi ihan mukavan näköinen pöytä, joka sopii hyvin yhteen lumikenkätuoliemme kanssa.

Pöydän päälle sopivat puolestaan erinomaisesti Plantagenin alesta ostetut sydänkulhot.

Nyt pitäisi vain maalata tuolit uudelleen, varsinkin lumikenkätuoliperheen musta lammas, joka ei edes päässyt näihin kuviin.

Öinen terassi

Nyt kun illat ovat pimenneet ulkovaloista on aina vain enemmän ja enemmän iloa. Tänä vuonna huvilan terassille ja pihamaalle on hankittu useita Ikean aurinko- ja tuulivoimalla toimivia ulkovalaisimia. Eivät ne toki hurjan valovoimaisia ole, mutta ihania valopilkkuja ne pimeälle pihamaalle luovat. Ja mikä parasta, ne syttyvät ihan itsestään (pöytälamppua lukuunottamatta), ja kunhan aurinkokenno on sopivalla paikalla, ne valaisevat läpi yön.

Sinivalkoista emalia

Kuten aiemmin on jo käynyt ilmi, meille on huvilalle kertynyt aikamoisen paljon emalia. Terassilla meillä asustaa sinivalkoista emalia.

Alunperin hempeän vaaleanpunainen pallokryssa on yllättäen muuttunut valkoiseksi.

Auringonkukka

Yksi huvilan kasvimaan auringonkukista pääsi Nalle Puhin seuraan terassille koristamaan minun lempipaikkaani. Siellä ne hymyilivät kilpaa auringon kanssa.

Ikkunasta kurkkivat kuitenkin tikkaat, joilla tuli viikonloppuna kiipeiltyä keinutuolissa keinumisen sijaan...

Tyynyjä, patjoja ja peittoja

Pehmusteen päällä on mukavampi istua kuin kovalla penkillä. Vanhat vuosia sitten pikkuruiseen purjeveneeseemme ostamamme kapokkityynyt onkin nyt kaivettu esille ja näin ollen ainakin osa vieraistamme saa istua mukavammin. 

Mies on jo pitkään toivonut terassillemme paikkaa, jossa loikoilla. Aiemmin terassin toisella puolella majaili viisi Lumikenkä-rottinkituolia. Nyt Lumikengät muuttivat pysyvästi katetulle terassille, jonne ne ennen piti aina nostella sadetta karkuun. Näin saimme tilaa kahdelle aurinkovuoteelle.

Aurinkovuoteisiin ostettiin alunperin myös niihin kuuluvat pehmusteet, mutta ne osoittautuivatkin erivärisiksi: toinen oli tummempi ja toinen vaaleampi. Kyseiset pehmusteet olivat lopussa, joten pehmusteet oli pakko palauttaa. Toimmekin saareen kotiterassimme aurinkovuoteiden pehmusteet ja ne ovat sattumalta kuin uusiin vuoteisiimme tehdyt ja sopivat väriltään hyvin yhteen kapokkityynyjen kanssa.

Loikoilumukavuutta parantavat entisestään aikoinaan Lumikenkä-tuoleihin hankitut tähtityynyt. Korista saa kaivettua esille myös lisälämmikettä, jos kylmä tuuli sattuu joskus tuivertamaan.

Uudet terassikalusteet

Tähän kesään asti meillä on ollut terassillamme ruokaryhmä, jonka pöytä oli rakennettu parista pukkijalasta sekä vanhasta mökistä löytyneestä ritilätasosta, samanlainen taso toimii yhä pienempien pukkijalkojen kanssa penkkinä vanhalla saunallamme pukuhuoneessa. Tuoleina meillä oli kuusi ohjaajantuolia, jotka aikoinaan ostimme teräsveneellemme. Pöytäryhmä palveli hyvin, mutta oli rasittavaa koota sitä koko ajan sään suojaan. Näin ollen hankimme täksi kesäksi uuden pöytäryhmän terassillemme. Nyt mahtuu herkuttelemaan vähän suuremmallakin porukalla.

Tuoleista neljä olemme jo hankkineet viime kesänä. Silloin ostimme kaksi pienempää pöytää ja neljä tuolia laituriterassillemme. Näitä kalusteita emme kuitenkaan laituriterassillamme pidempiä aikoja yleensä säilytä, sillä meri on arvaamaton. Nyt hankimme kaksi isoa pöytää, neljä tuolia lisää ja kaksi penkkiä. Näin ollen ison pöydän ympärille mahtuu nyt istumaan neljätoista henkeä. Lisäksi käytössä on tarvittaessa vielä ne kaksi pienempää pöytää ja ohjaajantuolit eli eiköhän näillä pärjätä.

Tätä nykyä pikkupöydät ovat asettuneet tuonne terassin nurkkaan, jonne alla olevissa kuvissa on kerätty kaikenlaista rekvisiittaa. Vanhoja emaliastioita on tullut keräiltyä sieltä sun täältä vanhasta mökistä löytyneiden seuraksi. Kesäkeittiötä koristavat aiemmin nähdyt turkoosit ja punaiset emaliastiat ja terassilla mennään sini-valkoisin siivin.

Cacao Brizard

Pysytään yhä ulkosalla ja terassillamme.

Viime kesänä ollessamme löytöretkellä vanhassa saunassamme löysimme hauskan puulaatikon.

Tänä kesänä se kannettiin jälleen terassille ja seurakseen se sai vanhan kastelukannun sekä pölkyn, jonka päälle on kerätty muutama lyhty ja jota vasten nojailee vanha tuolin jalka. Ja ovatpa lähistöllä myös tänä kesänä terassille hankitut betonikynttilänjalatkin. Niitä ei tuuli ole ainakaan toistaiseksi tuivertanut kumoon.

Onkos postia?

Keinutuolini takaata pilkistelikin pikkuruinen postilaatikkomme. Se oli ostettaessa kuultavan harmaa, mutta maalasin sen valkoiseksi. Vuodet ulkona ovat osoittaneet, ettei sitä alunperin tosikäyttöön olekaan tehty, sillä helat näyttävät ruostuvan, mutta ei anneta sen häiritä.

Puukengät joku on tuonut vuosia sitten matkamuistona Hollannista. Meille ne päätyivät kierrätyksestä. Nyt ne odottelevat valkoisiksi maalattuina, että jonkun jalkaan olisivat sopivan kokoiset.